Historia
Rungosta simulaattoriksi
Vuoden 2002 aikana muutaman kerhoaktiivin voimin alettiin pohtia, olisiko mahdollista rakentaa oma lentosimulaattori kerhon käyttöön. Useilla jäsenillä oli kiinnostusta asiaan ja varsinaisen lähtölaukauksen simulaattoriprojektille antoi vanha lentokoneen runko, jonka saimme käyttöömme pesemällä muutaman Cessnan.
Runko vietiin ensin Tampereelle puhdistettavaksi ja maalattavaksi, ja siitä irroitettiin pyrstö varaosaksi lentävään koneeseen. Etuosa katkaistiin jättöreunan kohdalta ja toimitettiin Malmin ilmailukerholle. Rungon saaminen kerhohuoneelle osoittautui haasteelliseksi ja lopulta kerholaiset joutuivat kaatamaan yhden seinän saadakseen rungon sisälle.
Rungon saavuttua kerhohuoneelle ensimmäinen työvaihe oli jalustan tekeminen. Simulaattorin noustua jaloilleen alkoivat kerholaiset kokoontua säännöllisesti keskiviikkoiltaisin rakentamaan simulaattoria. Käynnissä oli useita projekteja yhtäaikaa, osa teki simulaattoriin penkkejä, osa tutki FSBUS:n piirlevyjä tai mittariston teknistä ratkaisua. Suunnitelmissa oli mm. mittariston toteuttaminen tft-näytöllä, jolloin simulaattoriin voisi vaihtaa myös muita konetyyppejä. Mittaristo päätettiin kuitenkin toteuttaa hollantilaisen Simkits-yrityksen mittareilla ja kerhon hallituksen hyväksyttyä tilauksen tekeminen alkoivat kerholaiset askarrella mittaripaneelia vanerista. Värikarttoja tutkiskeltiin ja vertailtiin niin kerhon omissa koneissa kuin Airliners.net:n sivuilla haettaessa oikeita värisävyjä ohjaamoon.
Simkits-lähetyksen saapuessa aloitettiin mittaritalkoot ja kerhohuoneella oli ennätysmäärä simulaattorista kiinnostuneita avittamassa. Mittarit toimitettiin kerholle osina ja jokainen mittari piti kasata mukana tulleiden ohjeiden mukaisesti. Suuri osa mittareista oli suht helposti koottavissa, mutta muutama monimutkaisempi mittari, kuten korkeusmittari ja keinohorisontti aiheutti päänvaivaa. Kaikki mittarit saatiin kuitenkin koottua ja ensimmäiset testilennot suoritettiin mittareiden toimivuuden testaamiseksi.
Samoihin aikoihin verhoiluprojekti alkoi olla valmis ja simulaattorista löytyi tyylikkäät istuimet sekä rosoisen pellin peittävät katto- ja sivupaneelit.
Mittariston kanssa yhtäaikaa kerholle saapui valtava visuaalijärjestelmä, Finnairilta saatu vanhan DC-10 simulaattorin kollimaatiopeili. Suhteellisen raskas visuaalijärjestelmä nostettiin sille rakennettuun telineeseen ja sen myötä käynnistettiin haku tarpeeksi suurta näyttöä varten. Peili nimittäin tarvitsee noin 28″ näyttölaitteen kuvaa varten. Onneksi jäsenistöstä löytyi kontakteja ja eräänä keskiviikkona kerholle ilmestyi vanhahko 28″ tuumainen Intergraphin näyttö. Iästään huolimatta näyttö tuotti erittäin laadukasta kuvaa, kunhan keksimme sille oikeat taajuuslukemat (Fixed frequency).
Simulaattorin elektroniikkaosasto toteutti kytkinten toteutuksen saksalaisella FSBUS-ohjelmistolla, joka mahdollisti mm. valokytkimien ja ohjainten liittämisen simulaattoriin. Simulaattorin ohjaimet ovat kokonaan kerholaisten omaa tuotantoa. Yoke on hitsattua huonekaluputkea ja polkimissa on hyödynnetty liimapuristimia jousina sekä leikkuulautaa kitkapintana. Itsetehdyt ohjaimet tarjoavat tarkemman ja paremman lentotuntuman kuin useimmat markkinoilla olevat kaupalliset valmisteet ja myöhemmässä vaiheessa niitä on paranneltu entisestään vastaamaan oikeaa lentotuntumaa.
Simulaattorin rakentamiseen lentokelpoiseen kuntoon on käytetty noin puolitoista vuotta ja arviolta 2000-3000 työtuntia. Pidämme simulaattorille samanlaista kirjaa lennetyistä lennoista kun muullekin kalustollemme. Ensimmäinen 24 min koelento simulaattorilla on kirjattu päivämäärälle 18.2.2004 Janin toimesta. Tämän jälkeen on simu ollut erittäin ahkerassa käytössä ja rakenteluporukka joutui hieman hillitsemään tahtia. Vuoden 2004 lennettiin simulaattorilla kaiken kaikkiaan 365 lentotuntia joista pisimmät matkalennot Malmilta Keski-Eurooppaan.
Simulaattorille on kiinnostanut laajasti lehdistöä ja OH-SIM on edustanut kerhoamme ainakin seuraavissa julkaisuissa: Tekniikan maailma, Iltalehti, Siivet, Helsingin Sanomat, Mikrobitti ja Pelit-lehti. Buusteri TV-ohjelma käväisi myös tekemässä harrastuksestamme juttua ja haastattelemassa simulaattorin ympärillä harrastavia nuoria.
Vuonna 2005 oli aika ottaa seuraava askel simulaattorin kehittämisessä. Pitkään ongelmia aiheuttanut trimminmallinnus ja ohjaimien lähinnä korkeusperäsimen keskittäminen ja ohjainvoiman mallinnus ratkaistiin komealla teknisellä jousiratkaisulla.
Saatuamme Finnairilta vielä 2 visuaalipeiliä jaTeliaSoneralta 3 kpl käytöstä poistuvia 21″ monitoreja lahjoituksena oli aika laajentaa simulaattorimme kuva-alaa 60 asteesta nykyiseen 160 asteen kuvakulmaan. Peilien ripustamiseksi hitsattiin peileille erillinen tukikehikko, jolloin saimme myös koneen rungon ja näyttöosan irroitettua toisistaan.
Syksyn 2005 aikana on simulaattorimme saanut uuden pimennyksen ja siihen olennaisesti kuuluvat ovet sekä olemme kytkeneet koneemme internetin lennonjohtoon sekä saaneet toimivan ratkaisun intercomin mallinnukseen.
Vuosien 2007-2008 aikana simulaattoriin rakennettiin sähkötrimmi ja Garmin GNS530 GPS.
Vuoden 2008 marraskuussa simulaattori rikkoi 1000 lentotunnin rajan. Laskeutumisia OH-SIM:llä on tehty reilu 3000 kpl.
Vuoden 2009 aikana simulaattorin asennettiin lennontallennusohjelma, jonka avulla lennettyjä lentoja voi tarkastella jälkikäteen. Sama ohjelma tuottaa myös simulaattorin virtuaaliseen lentopäiväkirjaan automaattisesti merkinnät lennetyistä lennoista. Simulaattorin toimintaa paranneltiin mittareiden ja muiden toimilaitteiden huolloilla ja samalla aloitettiin simulaattorin teknisen puolen dokumentointia OH-SIM käsikirjaan.
Vuoden 2010 ehdottomasti suurin saavutus oli täysin uuden simulaattoritietokoneen hankinta, johon saimme Suomen Ilmailuliiton tukisäätiöltä avustuksen. Uusi tietokone korvasi vanhan jo neljä vuotta käytössä olleen ja suorituskyvyn paranemisen myötä siirryimme vihdoin käyttämään simulaattoriohjelmiston uusinta FSX-versiota. Simulaattorin maisemamallinnus parani huomattavasti näyttävän maisemallinnuksen myötä, vaikka suurin osa suomalaisten lentokenttien maisemallinnuksista ei toimikaan uudessa simulaattorissa. Merkittävä uudistus uuden simulaattoritietokoneen myötä oli myös kahden koneen verkotettuun järjestelmään siirtyminen, jossa simulaattorin päätietokone ja aputietokone SIM-APU juttelevat keskenään ja jakavat simulaattorin apuohjelmien ajamisesta syntyvää kuormaa. Vuosi 2010 oli myös ensimmäinen vuosi kun lennontallennusjärjestelmä on ollut käytössä vuoden alusta alkaen. Vuositasolla simulaattorin tarkka lentotuntimäärä on sen perusteella noin 400 tuntia.